sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Joulukuusi

Havahduin torstai-iltana hirvittävään meteliin. En heti ymmärtänyt mistä oli kyse. Kuulosti siltä kuin lumi olisi pudonnut voimalla katolta, tai ehkä se oli joulupukki. Ikkunaan koputettiin ja kuulin jonkin kahisevan. APUA! Nyt joku hullu tirkistelijä/paljastelija on löytänyt meille!


Se oli mieheni. Hän oli ihan täysissä pukeissa, ulkona oli pakkasta. Hän oli käynyt ostamassa kuusen. Raahannut sen koko matkan kotiin, vaikka aiemmin oli puhetta, että haetaan se pulkalla (meillä ei ole autoa). No hän oli aplodinsa ansainnut, vaikka säikäyttikin minut melkein hengiltä.


Siinä se nyt komeilee, keskellä olohuonetta. Rakastamassani kuusenjalassa, en ole koskaan nähnyt kauniimpaa. Koristeita ei voi ripustaa alimmille oksille, koska esikoinen rikkoisi ne leikkisi niillä. Nyt kuusi luultavasti kaatuu, kun hän koittaa kurkotella ylemmille oksille. Otan tietoisen riskin.


Ensi vuonna on kaksi kiipeilemässä, omassa kodissa, omasta metsästä kaadettuun kuuseen, koko suku ympärillä. Kyllä pienistä asioista saa paljon iloa. 


Lopettakaa tekin jo stressaaminen. Ei sinne kaappeihin kukaan katso. Joulu tulee huomenna, vaikka kattoa ei olisi ripsitty. Lapset ovat onnellisia, vaikka eivät saa kaikkea toivomaansa. Vaimokin leppyy jossain vaiheessa, vaikka saisi taas herätyskellon tai vastaavan lahjaksi. Jouluyöhön mennessä "pahin" on ohi, ja voi ottaa iisisti. Sytyttäkää pari kynttilää tai laittakaa takkaan tulet. Vähän joulumusiikkia, hyvä kirja tai elokuva. Älä katso uutisia, siellä kuitenkin kerrotaan maailman pahuudesta, se voi odottaa. Pistä villasukat jalkaan. Älä siivoa lahjapapereita ja naruja vielä, kyllä ne ehtii. Ole hetki ihan hiljaa ja kuuntele. Sinua ympäröi kaikkien rakkaiden toive rauhallisesta ja kauniista joulusta. Nauti siitä. 


Toivon teille kaikille ihanaa, rauhallista joulua rakkaidenne kanssa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti